Thea Lehto -ryhmä kertoo mikä on tapahtuma 1!
Haavikko -rymä kertoo mikä on tapahtuma 2!
Mitä tapahtui tapahtuma yhdessä, että tuli ero? Miksi Eero-Aaro ei kävele suoraan? Miksi Rosalie Neva ei tullut tapahtuma 1:teen? Mitä tapahtui Ulriikka Koivulle juhlissa? Miksi Herra Räme menee järven rannalle katsomaan auringonlaskua, mitä hän suunnittelee? Onko Karri Korvella jotain salattavaa?
Jatkakaa tarinaa kommentoimalla tätä keskustelua! Ohjatkaa vain omaa hahmoa, jos en antanut muuta ohjetta!
Tarinan osa2, sekä loppu!
Miksi Eero-Aaro the Elfin ja Ulriikka Koivun tanssi päättyy kuolemaan? Onko Ulriikka täysin seonnut? Mitä tapahtuu Rosalie Nevan kotona, paljastuuko Karri koskaan? Miksi Karri Korpi murhasi herra Rämeen... Vai oliko se murha? Miksei herra Haavikko ole kertonut Thealle salaisuuttaan menneisyydestä? Miten Thea reagoi?
Muistakaa, että tarinaa saa loppunsa tämän osan jälkeen (vai saako?) (:
Henkilökuvaus Haavikko:
VastaaPoista67 vuotias tosimies. Vanhemmat yhä elävät ja ovat terveitä. Haavikko on vainoharhainen. Historiaa: Lapsena kuului afrikassa lapsisotilasjoukkoihin mutta karkasi rahtialuklsella 11 vuotiaana Eurooppaan.
Henkilökuvaus Kitumaa:
VastaaPoistaEero-Aaro the Elf on kokovartaloaknesta kärsivä keski-ikäinen 666-vuotias mies. Hänellä on yksi lapsi; Aatu Hitler. Jalkavaimoja viisi, joista kaksi kuollut. Hän on sossujen painajainen ja omistaa sierainkasvaimen, johon saa sädehoitoa säännöllisesti.
Herra Räme joka on vielä enemmän tosimies. Hän on agressiivinen ja äkkipikainen. Hän on 101 vuotias ja sinkku. Hän eli ankaran lapsuuden Siperian keskellä.
VastaaPoistaThea Lehto
VastaaPoista19-vuotias nuori nainen, sinkku asuu yksin. Hän on perheen ainoa lapsi jonka äiti kuoli kun hän oli viisivuotias. Hänen isänsä on kiireinen bisnesmies, jolla ei ole ollut kovinkaan aikaa Thealle.
Hänellä on pitkät, vaaleat, laineilevat hiukset, smaragdinvihreät silmät. Thea on myöskin pitkä ja hoikka.
Lapsena hän matkusti isänsä kanssa ympäri maailmaa ja itsenäistyi nopeasti. Koulunsa hän kävi Ranskassa, jossa hänelle tuli lievä
hippopotomonstroseskippedaliofobia, sillä kielessä oli liikaa pitkiä sanoja.
Veera Sandra Vilma
Henkilökuvaus Koivikko:
VastaaPoistaUlriikka Koivu 60-vuotias kurttumummeli. Asuu erakkona 100 kilometriä sivistyksestä pienessä homemökissä.
Luonne ja ulkonäkö: Kärttyinen lihava kalju ryppyinen lyhyt
Historiaa: Yksinäinen lapsuus lastenkodissa.Hän on saavuttanut 5. palkinnon saunomiskilpailussa jossa hän paloi ja muuttui punaiseksi. Nykyään hän on työtön pummi.
Rosalie Neva
VastaaPoistaOlin 17-vuotias kun muutin Amerikkaan ja voitin siellä Huippumalli haussa- kilpailun. Olin Chanelin kuvauksissa 6 vuotta sitten, rakastuin valokuvaajaan ja menimme naimisiin. Aloin odottaa Niiaa ja mieheni murhattiin Niian 1-vuotis syntymäpäivänä. Hän oli sekaantunut huumeisiin ja hänet ammuttiin maksamattomien velkojen takia. Nyt olen 25-vuotias ja opiskelen Yliopistossa asianajajaksi. Opiskelevan yksinhuoltajan elämä on rankkaa köyhyydessä kitkuttelua, mutta onneksi saan rahaa rikkaalta italialaiselta isältäni.
myöhemmin:
Tulin juuri kampaajalta ja minulla on nyt vyötäröön asti pitkät, vaaleat ja kiharat hiukset jotka sopivat hyvin vihreisiin silmiini ja ihanan ruskeaan etelä-eurooppalaiseen ihooni. Mutta nyt lähden hakemaan Niian ja kaksi koiraani naapurin luota.
Karri Korpi on 39 vuotias mies. Hän on väkivaltainen ja äkkipikainen. Hänen perhesuhteensa ovat huonot koska hän on karkottanut kaikki läheisensä. Hän on n. 2 metrinen ja hänellä on rasvaiset ja likaiset mustat hiukset. Hänellä on myös huuli auki ja tupakka vähän väliä suussa. Hän kantaa aina takataskussa puukkoa ja kossupulloa. Hänellä oli ankara lapsuus, jonka seurauksesta lopetti peruskoulun käynnin kesken ja aikuisena meni töihin huonoon autokorjaamoon. Hän tuntee ettei ole saavuttanut mitään.
VastaaPoistaYlhäällä on kuva Osasta 1.
VastaaPoistaLuovuutta kirjoittamiseen. Muistakaa, että kaikki on mahdollista!(:
Hyviä kuvauksia, nyt voitte tekstissänne tarkentaa luonteita ja lisätä niitä (lepsottava vasen silmäluomi... änkytys... vapiseva vasen käsi...)
Onnea matkaan! Osa kaksi ilmestyy kun kaikki ovat kommentoineet!
Ja niin asiat alkoivat rullata eteenpäin.
VastaaPoistaSiinä illassa oli jotain erikoista. Tuuli tuntui oudolta iholla ja vasta alkanut sade kasteli ihmiset, jotka olivat saapumassa paikalle.
Joukko oli matkalla hilpeisiin kaamoskinkeröihin, jossa kaikki juhlisivat ilomiellä vuoden pimeintä aikaa. Tarjolla olisi myös ruokaa, juomaa ja mikä mukavinta, lämmin mökki ja takkatuli.
VastaaPoistaMukana oli myös kylmissään oleva ja nälkäinen Karri Korpi. Hän käveli erillään muista ihmisistä. Hän oli menossa kaamosjuhliin pelkästään ilmaisen ruuan toivossa, hän ei jaksanut innostua muiden ihmisten läsnäolosta varsinkaan kun ei omistanut enää paljoa lähimmäisiä. Hän erotti ihmisjoukosta pelkästään vanhan ystävänsä Herra Rämeen, joka toi pinnalle vanhat muistot ennen hänen rikollista elämäänsä. Hän ei halunnut muistella menneisyyttään, joten otti huikan viinapullostaan, loi humalaisen katkeran katseen Rämeeseen ja jättäytyi hieman jälkeen joukosta.
VastaaPoistaRosalie Neva ei mennyt kaamoskinkeröihin koska hän sairasti vielä edellisen illan krapulaa ja oksennus lensi.
VastaaPoistaRosaliella oli todella huono olo. Hän ei saanut edellisenä yönä ollenkaan nukuttua, mutta kuitenkin Rosalie puki hienot vaatteet päälleensä laittoi oikean kultakaulakorun ja nahkasaappaat, avasi oven ja lähti kävelemään metsäpolkua, kunnes hän ei enään pystynyt kävelemään ilman että oksennus olisi tullut. Vaan jäi puun juureen istumaan. Hän valitteli kauheaa oloaan, eikä pystynyt jatkamaan matkaansa. Myöhemmin hän kuitenkin nukahti kun oli niin väsynyt.
VastaaPoistaRosalie heräsi puun juurelta ja kotvasen ihmeteltyään huomasi hän jonkin matkan päässä iloiselta ja ei-niin-iloiselta näyttävää väkeä. "Mitähän nuokin keskellä yötä täältä metsästä hakevat, eivain, taitaa olla sittenkin bileet menossa." mietti hän puoliääneen ja alkoi nousta pystyyn tuntien olonsa jo paremmaksi. Hän lähti kotiansa kohti ja huomasi samaisen bilekulkueen taas kävelemän vähän etäämmällä, ja kappas, mukana riekkui hänen naaapurinsa Thea Lehto. Rosalie kohotti kätensä ja huusi iloisen tervehdykden joukolle jossa oli muutama muukin tuttu kasvo, mutta kukaan ei vastannut siihen.
VastaaPoistaPian Karri Korpi saapui juhlapaikalle, jonne muukin väki oli juuri tullut. Karri ei mennyt tervehtimään ketään, vaan meni suoraan herkkupöydän ääreen.
VastaaPoistaKun Karri Korpi oli pöydässä, hänen viereensä istui hänen vanha tuttunsa herra Räme. Karri ei kiinnittänyt häneen huomiota, vaan jatkoi syömistä.
VastaaPoistaHerra Räme kummasteli sekavan Karrin käytöstä. Hän alkoi juttelemaan niitänäitä, mutta Karri murahteli vain vastaukseksi. Pian Herra Räme huomasi Karrin muuttuvan yhä uhkaavamman näköiseksi, joten Räme lähti suosiolla etäämmälle nauttimaan juhlatunnelmasta.
VastaaPoistaRosalie oli täysin outsiderina illan tapahtumista.
VastaaPoistaKaikessa rauhassa hän heitteli palloa bernhardilaisen ja sakemannin (koirat) kanssa Niian katsoessa vierestä hilpeää menoa. Siten postiluukku kolahti. Kirje putosi matolle, se oli päivätty pari päivää sitten. Se oli Karrilta. Rosalie hämmästyi Karrin yhteydenottoa, koska ajatteli vanhojen kauan sitten tapahtuneitten asioitten olevan jo selviä. Ja nyt, hän haluaakin kaikkien näiden vuosien jälkeen tavata.
Vihreäraitainen pallo vieri hitaasti sohvan alle ja Rosalie jäi matolle istumaan kirjeen kanssa asiaa ihmetellen.
Ulriikka Koivu oli matkalla juhliin. Hän oli pahasti myöhässä sillä taksikuski vei hänet ensin väärään paikkaan. Ulriikka avasi mökin oven ja näki kasvoja, jotka muisti hämärästi. Hän meni istumaan herkkupöytään Karrin viereen ja murahteli itsekseen.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaUlriikka Koivu kyllästyi Karrin seuraan ja alkoi muiden huomaamatta vaivihkaan lappaamaan sylikaupalla herkkuja ränsistyneen mekkonsa taskuihin.Mekon taskut olivat jo niin täynnä että Ulriikka laittoi pari cocktailpiirakkaa kenkiensä sisään pehmustamaan askelia,hän ajatteli syödä ne myöhemmin iltapalaksi.
VastaaPoistaRasvaiset cocktailpiirakat litisivät ikävästi kengissä, ja Ulriikka päätti nostaa ne kuivumaan läheiselle pyykkinarulle. Kun piirakat olisivat sopivan rapeita, ne kelpaisivat vaikka koirille ruoaksi. Ulriikka yritti kaivaa piirakoita kengistään mutta piirakoiden täytteenä ollut puuro olikin levinnyt kengän kärkeen asti.
VastaaPoistaRosalie oli ulkona kävelyllä lapsensa Niian kanssa. Vastaan käveli Ulriikka Koivu jonka askellus oli hieman tahmealta näyttävää...
VastaaPoistaNevat olivat menossa läheiselle hautausmaalle, koska Rosalien miehen kuoleman vuosipäivä oli lähestymässä. Rosalie antoi Niian laskea kynttilän haudalle ja vaipui muistoihin. Yhtäkkiä hän huomasi liikettä takanansa. Kuului metallinen kilahdus ja sitten näkyi välähdys. Ei tarvinnut kauaa ajatella, Rosalie kaappasi lapsen syliinsä ja lähti juoksemaan portista ulos keskustaa kohti kuullen askeleita takanaan. Sitte askeleet loppuivat ja tuntui kuin koko kaupunki olisi ollut hiljaa. Rosalie oli aivan varma että joku oli aikonut ampua heidät. Onneksi siinä oli vanha pariskunta vieressä kun he olivat haudalla, eli todistajia. Aikaa oli ollut paeta. Takaa-ajaja näytti hävinneen ja Rosalie lähti hermostuneena taakseen vilkuillen kotiansa kohti.
Kävellessään kotiinpäin Ulriikka tapasi Rosalien, joka talutti kädestä lastansa, Niiaa. Rosalie katsoi Ulriikkaa vähän kummaksuen, ja Ulriikalle se oli viimeinen pisara. Hän oli jo tarpeeksi ärtynyt piirakoiden leviämisestä kengänkärkiin ja kaivoi pienen paukkupistoolin taskustaan. Hän ei tahtonut kenellekkään pahaa, mutta tahoi vain säikäyttää Rosalien ja Niian. Hän lähti seuraamaan äitiä ja lasta, ja juuri kun he olivat rauhoittuneet haudan äärelle, Ulriikka ampui. Rosalie otti lapsen syliinsä ja lähti hätääntyneenä juoksemaan. Ulriikka ei tiennyt, että paikalla oli pariskunta todistamassa tilannetta...
VastaaPoistaSammaan aikaan herra Räme liukui juhlapaikalta vaikka partyt oli vasta pääsemässä vauhtiin. Hän oli surullinen koska ei uskonut enään hänen ja Ulriikan jutun toimivan ja hän oli muutenki ajatellut vaihtaa maisemaa, joten herra Rämeen puolesta eropäätös olisi kohtuun selvä. Mutta sitten vielä asiasta pitäisi kertoa Urliikalle, ja herra Rämettä pelotti, että miten Urliikka suhtautuu asiaan..
VastaaPoistaTapahtumassa 2 Ulriikka Koivu ja Eero-Aaro the Elf tapaavat toisensa hyvin kiusallisesti.. Thea Lehto ja Haavikko astuu tarinaan matkaan =0
VastaaPoistaPian Ulriikka kuuli hätääntynyttä keskustelua jonkun matkan päässä.Hän katsoi ympärilleen ja huomasi pariskunnan jonkun matkan päässä. Ulriikka juoksi nopeasti puistoon ja istui penkille. Hän otti taskustaan herkkuja ja alkoi ahmimaan niitä. Hän oli aivan epätoivoinen ja tavallista punaisempi.
VastaaPoistaTietämättömänä juhlien ulkopuolisista tapahtumista Karri istui vielä sisällä. Nälkä alkoi jo häipyä eikä seura edelleenkään kiinnostanut. Räme oli suututtanut hänet eikä hän halunnut nähdä häntä enää koko päivänä. Sitten hän muisti Rosalien. Olikohan hän jo lukenut kirjeen? Rosalie oli ainoa ihminen jonka Karri halusi tavata, ja hän todella toivoi että hän tuntisi samoin. Hän päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja lähteä Rosalien luo, halusi hän tavata tai ei. Hän ei muistanut Rosalieta huolettavia vanhoja tapahtumia, koska oli jo vuosikausia hukuttanut huolensa viinaan ja onnistunut välttämään ikävien asioiden ajattelemisen.
VastaaPoistaUlriikka meni penkin alle piiloon,mutta penkki nousi ilmaan koska Ulriikka oli liian iso ja penkki kaatui väärinpäin maahan.Ulriikka alkoi märsäämään ja työntämään penkkiä takaisin paikalleen.Sen jälkeen Ulriikka livahti herkkuinensa puun taakse ja armoton mässytys alkoi taas.Ulriikalla oli tapana syödä suruun.
VastaaPoistaKun Karri näki vihdoin rosalien hahmon metsän reunassa hän lisäsi vauhtia kävelyynsä, mutta kun karri oli päässyt lähemmäs Rosalieta hänen molemmat koiransa hyökkäsivät karrin kimppuun eikä Rosaliella näyttänyt olevan aikomustakaan vetää niitä pois
VastaaPoistaUlriikka tärisi puun takana ja herkutkin alkoivat jo loppua. Hän ulisi ja pyöri maassa epätoivoisena. Eräs koiranulkoiluttaja käveli kirkuvan mummelin luo ja kysyi tarvitseeko hän apua. Ulriikka murahti, irvisti hänelle ja käänsi selkänsä. Hän oli kuin maansa myynyt.
VastaaPoistaThea oli kävelemässä kotiinsa, kunnes huomasi vähän matkan päässä valojen välkyntää ja musiikin pauhua. Hän päätti lähteä katsomaan mistä oikein oli kyse, ja saikin selville, että kyseessä olivat vuoden isoimmat bileet.
VastaaPoistaKoko metsä vaikutti niin omituiselta kuin omituinen metsä vain voi vaikuttaa. Nyyhkytys, viinapullojen kilinä sekä armoton voikerrus ja pamahtelu kaikuivat kaikkialla. Tuuli yltyi yhä vain ja menneisyys pulpahteli uudelleen ilmoille samaalla tavalla kuin puuro pulpahteli Ulriikan kengissä. Mistä olikaan kysymys?
VastaaPoistaUlriikka näki pienen lapion maassa ja alkoi kaivamaan vimmatusti itselleen kuoppaa kun oli katsonut juuri luonto-ohjelman jossa mangnustit kaivoivat koloa piilopaikakseen.Ulriikka huomasi piakkoin että 2 varjoa lähestyvät häntä.Silloin Ulriikka alkoi ähkyen ja tärisivien käsien syömään kengästään viimeistä puuronmurua.Hän oli vaipunut masennukseen.
VastaaPoistaThea katseli vähän aikaa bileiden menoa, ja päätti siltikin häipyä ulos pienelle kävelylle. Vähän aikaa käveltyään hän ohitti väärinpäin käännetyn penkin Sen vierestä hän kuuli omituista murinaa. Thea päätti kurkata mitä ja mikä siellä oli. Suuressa ja ainakin viisi metriä syvässä kuopassa näkyi vain julmetun suuri musta kummajainen, joka näytti syövän jotakin ähkien ja puhkuen.
VastaaPoistaRöhkivä suuri pallo oli pelottavan näköinen ja Thea lähtikin hopulla kauemmas kuopasta. Hän ihmetteli, mikä olento oikeastaan oli ja vaipui ajatuksiinsa. Hän säpsähti kuitenkin kuullessaan koirien haukuntaa. Thea koki parhaakseen palata kotia kohti.
VastaaPoistaKarri yritti vielä mennä puhumaan Rosalialle, mutta tämän koirat haukkuivat ja näyttivät uhkaavilta, Joten Karri perääntyi ja lähti kävelemään pois päin.
VastaaPoistaJuhlien humu taittuu jo aamuun. Aurinko oli jo puiden latvojen yläpuolella. Yöllä oli tapahtunut jotain karmivaa, joka oli jättänyt vaikutuksen useaan henkilöön. Thea lehto oli aamukävelyllään nähnyt, jotain mikä vavisutti hänen harrasta uskoaan. Yöllä alkanut turmiollinen tango oli vienyt Eero-Aaro The Elfin hengen, mutta miksi? Mikä on Karri Korven menneisyys, mitä järven rannalla oikeasti tapahtui?
VastaaPoistaHerra Räme lähti järven rannalle tupakalle ja hänen perässään varjosti Karri Korpi.
VastaaPoistaJuuri kun hän oli saanut savukkeen sauhuamaan Karri iski samurai-miekalla häntä suoraan sydämmeen.
Karri sieppasi savukkeen itselleen ja matkamuistoksi hän otti Herra Rämeen hienon kultaisen kellon, jonka jälkeen hän pakeni paikalta.
VastaaPoistaJa niin päättyi herra Rämeen hohdokas ja elämyksellinen elämä. R.I.P herra RÄme
VastaaPoistaHaavikko lähti aamu uinnille krapulaisena virkistääkseen olonsa. Yhtäkkiä hän tunsi jalkapohjassaan limaisen mätänevän herra Rämeen ruumiin.
VastaaPoistaHätääntyneenä Haavikko soitti vanhalle ystävälleen Karrille että tämä saapuisi pian paikalle. Karri harppoi paikalle ja yritti pitää poker facen vaikka Rämeen mädäntynyt haju pyörrytti häntä.
VastaaPoistaHän pakeni Rosalien luokse, koirat eivät olleet näkyvillä, jota Karri ihmetteli. Hän koputti ja Rosalie avasi oven, "Mikäs se sinulla on kun näytät niin uupuneelta, tule sisään sieltä! Rosalie sanoi, keitti kahvin ja kysyi "Kaadanko minä vai otatko itse? "Voin ottaa itsekin" Karri vastasi melkeimpä äkäisesti. Kun Karri oli ottamassa kahvia Rosalie huomasi Karrin ranteessa upean kellon, kultakello! Mutta hänestä tuntui kuin olisi nähnyt sen ennenkin, jollakin hänen ystävällään oli juuri samanlainen. Siitä tuli hänelle mieleen Karri Korpi. "Saisinko vilkaista tuota upeaa kelloasi?" Kysyi Rosalie. Hetken, muutaman sekunnin kulttua Rosaliella pisti silmään merkintä K.K.
VastaaPoistaKarrin omatunto alkoi kolkuttamaan jotenka hän sytytti savukkeen jonka hän oli ottanut Rämeeltä.
VastaaPoistaHaavikko panikoi mutta Karri rauhoitteli häntä ja he tekivät diilin että tästä ei kerrota kellekkään.
He päättivät heittää ruumiin veteen.
äääää miten ton saa pois tulota tuli vähän sekoteltua tuo asia???
VastaaPoistaThea käveli ripeästi taakseen vilkuillen, ja ihmetellen, mikä oli tuo omituinen hiljaa murahteleva tumma henkilö kuopassa. Kylmät väreet nousivat hänen selkäpiitään pitkin, kun hän avasi talonsa oven. Hän ei ollut yksin.
VastaaPoistaSiellä oli Haavikko. Hän ampui Theaa. Sitten hän raahasi ruumiin metsään ja pisti sen siellä perunasäkkiin. Hän sytytti sen palamaan lähellä olevalla rannalla, jonne edellinen ruumiskin oli heivattu, ja heitti säkin veteen toivoen ettei koskaan jäisi kiinni. Sitten hän palasi mökille ja hävitti kaikki todisteet.
VastaaPoista(Kirjotin kaikki samaan 313 merkkiä = 3 kommenttia)
Oman tunnon tuskissa Haavikko oli menettää järkensä, ja hänen psyykkinen terveys oli melkein nollassa. Hän ajayyeli, että vaikka mitä sattuisi, hän ei kerro Thealle hänen biologista isäänsä, muuten hänen tulisi teurastaa koko pitäjän liikkuvat eliöt!
VastaaPoistaHaavikko alkoi vähitellen parantamaan omaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä aloittamalla matkailu-alan ja vähentämällä alkoholipitoisia juomia, joita hän oli historiassaan nautiskellut oikein olan takaa. Hän myös alkoi opiskelemaan kieliä, mutta siitä ei tullut mitään, sillä joka kymmenes minuutti hänen ajatuksinsa päälimmäiseksi tuli raakuudet ja salaisuudet, joita hän oli tehnyt ja kehrännyt lähiaikoina. Hän lähti tarkkailemaan muitten kyläläisten taloudellista tilannetta ihan ajan tappamiseksi vain. (3. kommentti)
VastaaPoistaJa 5 minuuttia myöhemmin Haavikko huomasi, että ei tarvinut salata Thealle hänen olemista hänen isänsä, sillä olikin juuri tappanut hänet hänen omassa kotonansa, ja vielä hävittänyt todisteet! Haavikko oli nyt puhtailla vesillä ja elämä alkoi kulkea paremmin kuin koskaan ennen! ^^
VastaaPoistaUlriikka tärisi kuopassaan. Hän oli kaivanut siitä jo niin syvän, että edes aikuinen ihminen ei olisi sieltä ylös päässyt, mutta juuri kun Ulriikka oli nousemassa kuopasta ylös, saapuivat miehet. Miehet eivät nähneet kuopassa tärisevää mummelia, koska suuri multakasa peitti näkyvyyden. Ulriikkaa pelotti että miehet katsoisivat kuoppaan, ja hautautui ohuen multakerroksen alle. Sitten hän kuuli miesten puheesta hieman;
VastaaPoista"Outoa että joku kaivaa tänne näin syvän kuopan ja katoaa kuin tuhka tuuleen."
"Niin, meidän tehtävämme on nyt korjata ilkivallan aikaansaannokset ja täyttää kuoppa. Työmmehän on sentään hoitaa tätä arvokasta aluetta..."
Ulriikka oli paniikissa. Hän ei saanut sanaa suustaan ku multa alkoi tippua aina vain painavempana ulriikan päälle. Hän tunsi kuinka suuri kerros painoi hänen rintaansa... Happi alkoi käydä vähiin ja lopulta ulriikka hengitti viimeisetkin henkoset, ja menetti tajuntansa.
Thea heräsi ja tunsi hirveää kipua isovarpaassaan, tekokynsissään ja peukalossaan. Yhtäkkiä hän tajusi, ettei ollutkaan kotonaan vaan jossain todella märässä paikassa. Thea tunnusteli olinpaikkaansa ja tajusi, että hän oli jonkinlaisessa loukussa, jossain todella pimeässä paikassa. Ja sitten yhtäkkiä hän muistikin kaiken. Joku oli ampunut häntä ja se ampuja oli luullut, että Thea kuolisi ja ampuja heitti sen jälkeen Thean veteen jossain ihme pussissa. Kuinka typerä idea, Thea ajatteli. Hän päätti lähteä takaisin ihmisten ilmoille, joten hän puhkaisi loukkoonsa ison reiän überterävillä hampaillaan ja ui 258 km tuntivauhtia takaisin pinnalle.
VastaaPoistaKarrin sydän hypähti, sillä Rosalie oli huomannut Herra Rämeen kellon. Ehkei tämä ollutkaan niin järkevä idea, Karri ajatteli. Hän sopersi Rämeen antaneen sen hänelle vanhojen aikojen muistoksi. Korpea kuvotti ajatuskin, että Räme olisi antanut hänelle lahjoja, ja vielä heidän menneisyytensä kunniaksi.
VastaaPoistaKarrin haljennut huuli väpätti.
Hän otti taas kerran huikan viinapullostaan Rosalien yrittäessä kysyä häneltä jotain. Karria ei kiinnostanut, ja hän käveli katkera ilme naamallaan kohti rantaa. Rosalie ei tullut perässä.
Karri istuskeli siinä hyvän tovin, kunnes erotti kaukana vedessä jotain liikkuvaa. Hän koitti siristää silmiään nähdäkseen mikä se oli, mutta ei kyennyt siihen. Hän oli liian uupunut lähiaikojen tapahtumista ja tuupertui sillä hetkellä rannalle heinikkoon.
Karrin kuorsatessa rannalla Rosalie katsoi ulos. Hän katsoi lähestyvää hahmoa, ja huomasi että se oli ihminen. Se oli Thea, mutta Rosalie ei tunnistanut häntä.
Thean saapuessa rantaan hän huomasi jonkun makaavan heinikossa. Välittämättä siinä sen enempää hän kiirehti sisälle. Ei ollut väliä minne, sillä nyt oli vain päästävä lämpimään ja nopeaa.
(Kaikkien ei TARVI kuolla tässä tarinassa!)
VastaaPoistaKarri Korpi oli liian väsynyt noustakseen ylös maasta, hän vain kuunteli, kun vedestä noussut ihminen juoksi hänen ohitse. Sen jälkeen hän nukahti.
VastaaPoistaKun Karri myöhemmin heräsi hän otti huikan viinapullostaan ja alkoi miettimään menneisyyttään ja alkoi katua kun tappoi vanhan tuttunsa herra Rämeen.
VastaaPoistaYht äkkiä karrin päähän hiipi ajatus: ehkä rosalie ei pitäisikään murhaa salaisuutena. Ei hän ajatteli Rosalie ei ikinä kertoisi siitä kenellekkään. Vai kertoisiko?
VastaaPoistaKarri lähti juoksemaan Rosalien luo. Matkalla hän kuitenkin katui ja mursi polvensa. Hän yritti pyytää apua ohi kulkevilta ihmisiltä, mutta he luulivat, että hän oli vain pahassa krapulassa.
VastaaPoistaPäästessään kotiinsa Thea läimäytti ulko-oven kiinni ja lyyhistyi maahan. Hän yritti tasoittaa hengitystään, mutta yritys jäi lyhyeksi kun hän huomasi ampumahaavan vatsassaan. Hän alkoin täristä ja itkeä lohduttomasti. Kuka tämän teki? Ampujasta hänellä oli hämärä muistikuva että hän oli mies, mutta siihen se sitten jäi.
VastaaPoistaThea kertaili illan tapahtumia mielessään. Kaikki oli aivan liian sekavaa, eikä hän saanut ajatuksistaan kiinni. Paniikki iski uudelleen, kun hän tajusi tekokynsiensä haljenneen. Hän raivostui kunnolla ja itki ja huusi yksin kodissaan. Pian hän silti ryhdistaytyi, sillä mitä naapurin Rosaliekin ajattelisi?
VastaaPoistaPaitsi kelläpä arkinen murhayritys kiinnostaisi.
Pian Thea kuitenkin ryhdistäytyi ja lähti kävelemään kotiansa päin. Matkalla hän kuitenkin törmäsi Karri Korpeen ja epäilykset alkoivat kalvata hänen selkäpiissään.
VastaaPoistaIltapäivällä Rosalie ei enää jaksanut odottaa. Hän kysyi Kariilta mitä hän oli tehnyt herra Rämeelle. Ja Karri kertoi kaiken mutta vain sillä ehdolla että Rosalie menisi naimisiin hänen kanssaan, Rosalie vastasi myöntävästi mutta hänen sormensa olivat selän takana ristissä.
VastaaPoistaKun Karri oli lähdössä Rosalien luota, ehdotti Rosalie että he menisivät rannalle kävelylle, sillä olihan Niiakin päiväkodissa. Joo, kävelylle mutta ei rannalle, sanoi Karri. Ai niin, anteeksi rakas, meinasin unohtaa, vastasi Rosalie. Kun he olivat metsän reunalla, kaivoi Rosalie haulikon laukustaan ja ampui Karrin. Hän vei ruumiin täytettäväksi, hän tekisi siitä naapurilleen Thealle joululahjan. Seuraavaksi Rosalie juoksi poliisilaitokselle ja kertoi edellisen illan tapahtumat. Hän kertoi myös että Karri Korpi oli lähtenyt Espanjaan lomalle.
VastaaPoista